Katsastuksen aika!

Kävin viime keskiviikkona näyttämässä Fiestaa konttorilla. Silloin se tuli hylättyä jarrujen takia ja samalla sain tuulilasiin ajokiellosta ilmoittavan tarran. Vanha jarruputki oli niin ruostunut että se antoi periksi ja halkesi, minkä takia jarrunesteet tuli pihalle.

Ei sitten ajella...

Kävin seuraavana päivänä tilaamassa paikallisesta varaosaliikkeestä uudet jarruputket eteen molemmille puolille. Toinen löytyi hyllystä ja toinen jäi tilaukseen. Maanantaina varaosaliike ilmoitti osan tulleen, joten hyppäsin Seatin rattiin ja hain puuttuvan putken. Vuorotyöni mahdollistaa harrastamisen viikolla ja kun alkuviikolla oli kaksi vapaapäivää, niin varasin hallilta aikaa sitten tiistaille jarruremppaa varten. 

Kiiltävää uutta jarruputkea... ;)

Kun sain jarruputket vaihdettua, niin varasin uuden ajan katsastukseen. Viimeksi Fiesta sai kehuja muusta kuin jarruista, eli nyt sitten on jälkitarkastuksen vuoro.
Ajelin jälkitarkastukseen 15.3. Aika oli kello 10.20. Matkalla osui kohdilleen taas virkavalta, mutta tällä kertaa he olivat vain tutka asioissa liikkeellä. Ei ainakaan yhyttäneet minua ajellessani konttorille. Asian mukaiset paperit oli tietenkin mukana, eli eipä siinä olisi mitään sanomista tullut. Koska varaan aina aikaa hyvin niin olin etuajassa tälläkin kertaa konttorilla. Joutilas insinööri otti heti auton katsastettavaksi. Testasi jarrut ja totesi että hyvin pelittää. Klo 10.20 hyppäsin jo Fiestan puikkoihin ja suuntasin keulan kohti kotia. On se ihan mahtava fiilis kun on jotain osannu tehdä.

Uusi laturi testissä.

Viimeksi kun katsastuksesta tulin niin huomasin että laturi ei ehkä enää sittenkään toimi ihan täydellä teholla, tai niinkuin sen pitäisi. Joka on blogiani alusta asti lukenut niin voi muistaa kuinka elvytin laturin uusilla hiilillä. Onneksi perus laturi tämän ikäiseen autoon ei paljoja maksa, niin päätin vielä vaihtaa sen. Kävin tarvikeliikkeessä ja sieltä uusi laturi löytyi edulliseen viidenkymmenen euron hintaan. Hallipaikan varaus ja laturi kiinni. Nyt alkoi olla kaikki kohdillaan tätä kesää ajatellen.
Ennen kuin sain tämän tekstin ulos, niin ehdin jo ajella Fiestalla työmatkoja viikon verran. Auto on toiminut ja nyt kun kevät on niin kivasti edennyt, niin tuli laitettua kesärenkaatkin alle. Päädyin vielä laittamaan peltivanteilla olevat kesäkumit. Kellarissa on orginaalit aluvanteet, mutta ne kaipaa vähän ehkä huoltoa ensin. Voi tietysti olla että on jossakin vaiheessa pakko laittaa nekin alle jotta muutaman kuvan saa.  Vielä tähän loppuun laitan teille muutaman keväisen fiilistely kuvan Tekniikan museon pihasta.

Mukavaa kesä odottelua kaikille!

Valoa kansalle!

Johtuneeko helmikuun lyhyydestä kun jo ehti kukausi edellisestä kirjoituksesta kulua. Silloin kerroin, että sain aikaiseksi valaistuksessa tuhoa ja että talvirenkaat sain tilattua. Tosin kuten edellisen kirjoituksen kuvista näkee niin uudet umpiotkin oli tullut. Olin myös tilannut vilkut eteen ja niitä odotellessa hurahti hetki, ennen kuin tuli tallille lähdettyä. 

Ensimmäisellä kerralla laittelin uudet talvirenkaat vanteille ja tasapainoitin ne. Homma sujui ilman suuria ihmeitä. Kaikki jotka rengashommia on vähääkään tehnyt, niin tietää että kyseisen kokoluokan pyörät on helppo homma, verrattuna mataliin 18"pyöriin mitkä omistamassani Seatissa on. Seatin rengastöistä maksan mielummin muille, kuin että alkaisin hikoamaan ja kiroamaan niiden kanssa itsekseni.

Uudet talvirenkaat vanteille.

Koska Fiestan keulilla oli jo pitempään keikkunut lisävalomaski, niin nyt valoja uusiessa oli hyvä hetki tehdä koulutusta vastaavaa työtä, eli asennella sähköjä valoihin. Jos en ole aiemmin kertonut, niin olen ammattikoulusta joskus ennen täysi-ikäisyyttä saanut autosähköasentajan paperit käteeni.

Päivääkään en ole autojen konehuoneessa ansioitani saanut. Valmistumisen jälkeen asentelin pienen stereo-liikkeen kellarissa stereoita autoihin. Siihen elämänaikaan kun autoradiot ja - stereot eivät olleet vakiovarusteita autoissa. Välissä ehdin käydä armeijankin, mutta sen jälkeenkin vielä ehdin jonkin aikaan asennuksia tehdä, ennen kuin elämä heitti minut toisiin hommiin. Nuoruudessa kavereiden autoja tuli harrastettua heidän talleissaan, mutta omaa harrasteautoa minulla ei ole Fiestaa ennen tosiaankaan ollut.

Nyt siis valojen kimppuun. Umpiot lähti helposti irti, samoin vilkut. Lisävalomaskin mukana oli Hellan alkuperäiset asennusohjeet, eikä niiden asennus nyt muutenkaan turhan vaikeaa ollut. Vanhan maskin pidikeraudat on hiukan hapettuneet ja oletettavasti sen takia maski ei nyt ihan vimpan päälle istu keulalla, mutta ennen uusia pidikkeitä saa kelvata. Maski ottaa hiukan kiinni konepeltiin, sitä avattaess, mutta muuten kulkee keulilla ihan hyvin. Lisävalojen kytkemisen jälkeen oli umpioiden vuoro. Nyt alkoi ihmettely. Umpioihin ei suoraan käynyt H-4 poltin. Niissä ei ollut edes polttimon lukitusjousta. Luulin ensitöikseen että umpiot tarvitsisi jonkin välikappaleen H-4 pottimoille ja niinpä askartelin vanhoja umpioita hyväksi käyttäen moiset.
Pienen askartelun jälkeen sain H-4 polttimot istumaan umpioihin.

Uudet vilkut, umpiot ja takavalot

Koska tallilla ei näkynyt valojen säätöön tarkoitettua "matolaatikkoa", niin jouduin jättämään valojen suuntaamisen toiseen kertaan. Olen varmaan kyllästymiseen asti kohta hokenut sitä kuinka kohta ajelen jo katsastukseen. No nyt oli sitten aika rohkaistua ja laittaa katsastuskonttorille ajanvaraus menemään. Kotiin päästyäni niin teinkin. Fiestan katsastus tapahtuisi perjantaina 2.10. klo:14.00. 

Koska katsastamattomalla autolla ei saa ajaa kuin kotoa konttorille ja sieltä takaisin (jos tulee hylsy), niin päätin ajaa konttorille Ruskeasuon Teboilin kautta. Sieltä kun olen aina apuja saanut. Valoja suunnatessa tuli taas sellainen uutinen, minkä olisi voinut välttää hyvällä valmistautumisella ennen asennusta. Olin siis mennyt bebba edellä puuhun. Umpioihin ei sopinut H-4 polttimot, koska umpioihin ei ole tarkoitettu H-4 polttimoita!!! Tämän olisin tajunnut jos olisin hetken ennen asennushommia lukenut vaikka fordopedia.org sivuston räjäytyskuvia Fiestasta. Myös jos olisin muistanut R-2 hehkulankalamppujen olemassaolon, olisin ehkä tajunnut tuon asian ihan itsekin umpioita tallilla tarkkaillessa. Lamput ovat valinnaisia kyseisissä räjäytyskuvissa ja niitä löytyy ihan normi tarvikeliikkeiden hyllyistä. Sen verran harvakseen kyseistä lamppua kysellään Teboililla, että varastosaldo näytti nollaa. Jouduin siis ajelemaan tarvikeliikkeeseen ja perumaan katsastuksenkin koska valot ei olisi nyt katsastus kunnossa.

Kytkentä suoritettu. Nyt vielä maskin kiinnitys.

Samalla paluu reissulla tapasin sitten myös virkavallan. Tunsin itseni oikein suurrikolliseksi kun poliisi joutui käydä kääntämässä autonsa ja tuli perääni ihan vilkut sinisinä vilkkuen. Ehdin mennä jo nätisti parkkiin ja odotin poliisin tuloa autoni luona. Joko poliisilla oli hyvä päivä tai asiallisellä käyttäytymiselläni oli vaikutuksensa, sillä Fiesta sai pitää kilpensä, enkä edes saanut sakkoa. Hain halliin avaimet ajelin suoraan sinne ja palautin umpiot siihen kuntoon mitä ne oli paketista otettaessa. Uudet lamput paikalleen ja jo oli taas valoa Fiestassa. Nyt auto joutui odottelemaan uutta valojen suuntausta ainakin viikonlopun yli ja sen jälkeen uutta katsastusaikaa. 

Maanantaiksi sovin Mr.Teboilin kanssa, että haen lainaan valojensäätö laatikon. Säädin valot ja palautin härpäkkeen takaisin Ruskeasuolle. Nyt valot tuli kuntoon kun oikeat polttimot oli paikoillaan. Sitten se katsastuksen varaus. Sain sopivan ajan keskiviikolle 7.3. eli pari unetonta yötä sai vielä jännittää. 

Keskiviikko koitti ja ennen konttorille suunnistamista kävin pesemässä ja muutenkin putsaamassa Fiestaa hallilla. Putsauksen ja puunauksen jälkeen olikin aika lähteä ajelemaan katsastusta kohti. 

Nyt tekisi mieli jättää tämä teksti tähän... 

Konttorilla, lasin takana.

...mutta pakkohan se on kertoa että kuinkas sitten kävikään.

Ajelin konttoria kohti rauhassa. Kaikki ovat ohjeistaneet, että päästöjen mittausta ennen on hyvä käyttää auto kunnolla lämpimäksi. Konttorilla olin sitten jo 50 minuuttia ennen varattua aikaa, mutta katsastusmiehillä taisi olla joutoaikaa koska Fiesta pääsi heti syyniin. Itse asetun kahvikupin kanssa hetkeksi hengähtämään katsastuskonttorin puolelle Fiestan kohtaloa. 

Kun kahvi oli juotu niin näin jo Fiestan tulevan jarrutesterille. Nykyjään kun halliinkin saa mennä niin rohkaisin mieleni ja menin haliin sisälle juuri kun valoja mittailtiin. Fiesta sai kehuja, valot oli oikein suunnattu ja päästötkin oli hienosti kohdillaan, mutta Fiestan vanhat jarruputket ei kestäneet testerillä paineita ja apparin puolen jarruputki oli haljennut ja alkoi vuotaa. Sen nyt kaikki tietää että ilman paineita jarrut ei toimi ja näin ollen Fiesta hylättiin jarrujen takia. Olenpa tainnut tuon aikaisemmin mainita että en vaihtanut aikanaan jarruletkuja, koska jarruputket oli sen verran happaman näköiset, että epäilin liitosten pitävyyttä jos niihin koskisin. Liitokset piti, mutta putki halkesi. Karman laki kuulostaa tässä kohtaa aika tutulta. Nyt on kuukausi aikaa tehdä vähän lisää jarruremonttia. Jarruputkea ei löytynyt valmiina hyllystä, joten se meni tilaukseen. Jos osa tulee sopivasti niin viikko 11 voisi olla seuraava kohtalon viikko. Ensi harmituksen jälkeen on tässä tapauskessa mieltä lämmittänyt se että kaikki mitä olen itse tehnyt on toiminut ja leiman saanti ei jäänyt omista tekemisista kiinni. 

Ennemminkin sanoisin että se jäi kiinni omasta tekemättömyydestä. Kun jarrut tulee kuntoon ja leima paperiin niin voin hyvillä mielin ajaa koko kesän Fiestalla.

Vielä ilman leimaa.

Ajatuksena on ainakin käydä kääntymässä mökillä ja samalla Big Wheels tapahtumassa. Italiaankin tuli kokoontumisajoihin kutsu, mutta en ehkä ihan vielä niin pitkälle ajatellut lähteä. Vaikka kyllähän ajatus kuulostaa houkuttavalta! Elellään nyt ensin tämä kesä ja annetaan "leiman kuivua" kunnolla ja katsellaan sitten mitä kesän jälkeen on seuraavaksi mielessä.

Tekstin loppu kuulostaa hiukan lopulliselta, mutta eihän tämä nyt mihinkään tästä lopu. Ensi viikolla on jälleen pienen jarruremotin aika ja sitten jälkitarkastus.

Kyllähän niistäkin on kerrottava täällä...